Tilaa uutuusilmoitus

Satu Pihlaja asui kahdeksan vuotta talossa, jonka takapiha oli kuin luotu kesäisiin grillijuhliin. Joka kevät hän ajatteli, että tänä kesänä hän järjestää juhlat. Tuli syksy, ei juhlia.

 Lopulta Satu sai juhlan järjestettyä, koska hän päätti päivämäärän etukäteen.

 ”Haluaisin-vaiheessa ei tapahdu mitään. Ihminen alkaa toimia vasta, kun hän asettaa tavoitteen”, Satu Pihlaja sanoo.

 ”Kun tiedät, mitä haluat, suunnittele reitti sinne. Ole mahdollisimman konkreettinen. Aseta itsellesi pieniä välitavoitteita”, hän neuvoo.

 Jos esimerkiksi rakastat lukemista, mutta sinulla ei ole aikaa siihen, aseta tavoitteeksi lukea vaikka 50 kirjaa vuodessa. Se tarkoittaa noin kirja viikossa.

 ”Tavoitteen ansiosta mielesi alkaa ratkoa haastetta: otat kirjan mukaan työmatkalle tai luet puoli tuntia joka ilta ennen nukkumaan menoa. Huomaat lukevasi enemmän kuin aiemmin.”

(Kotivinkki 7/18)


Anna Takasen mielestä ratkaisukeskeisyys on suomalaisten leimaavimpia piirteitä. Kolme vuotta sitten hän ohjasi näytelmän Göteborgin kaupunginteatterin ja Helsingin Svenska Teaternin yhteistyönä.

 ”Suomalaiset näyttelijät osasivat tekstin ja halusivat mennä heti lavalle kokeilemaan. Ruotsalaiset tahtoivat aloittaa keskustelemalla syvällisesti hahmojensa motiiveista. Kun keskustelu vain jatkui ja jatkui, suomalaiset alkoivat kiemurrella.”

 Takanen päätti katsoa, ratkeaisiko ristiriita itsestään. Ratkesi se.

 ”Ruotsalaiset menivät kotiin opettelemaan tekstiä, ja suomalaiset kehittivät kärsivällisyyttään siinä, että voimme puhua myös näytelmän tarkoituksesta.”

(Helsingin Sanomat 3.2.)


Kuusi vuotta sitten Camilla Tuomisella, markkinointitoimiston projektijohtajalla, oli palavereita joka tunti.

 ”Niiden keskellä mietin, miksi ajatukseni harhailevat? Olinko vihainen jo töihin tullessa vai heittikö joku tikarin äsken? Miksi minulla on paha olla?”

 Camilla tajusi, että mikään ei muutu, jos asioita ei tehdä toisin.

 ”Näin ympärilläni burnoutia ja huomasin itsekin olevani kyynisyyden junassa. Piti alkaa ottaa tunteet huomioon.”

(Me Naiset 17/18)