Sotakirjallisuuden klassikko on pasifismin puheenvuoro. Erich Maria Remarquen Länsirintamalta ei mitään uutta oli ilmestyessään 1920-luvun lopussa maailman kiistellyin sotakuvaus. Teoksesta on tullut yhden sodan, yhden aikakauden synonyymi. Kuvaus nuoren saksalaisen rintamasotilaan kokemuksista neljän sotavuoden ajalta on samalla kertomus kokonaisesta sukupolvesta, jonka sota tuhoaa. Sankaruuteen koulutetun nuorison ihanteet murskautuvat pirstaleiksi kärsimyksissä ja loassa, konekiväärien, liekinheittimien ja kranaattien armottomassa tulessa, uuvuttavissa ja verisissä taisteluissa. Sodan synkkä ja karmea perussävel soi taukoamatta. Remarquen koruton ja puolueettoman inhimillinen näkökanta on hätähuuto inhimillisyyden puolesta sotaa vastaan.
TAI
